Kansainvälisyyttä koulutyössä
Sirkka Larivaara
Kansainvälistyminen on yksi aikamme haasteista. Kansainvälistymistä
vaaditaan yhteiskunnan kaikilta tahoilta, myös kouluilta. Koulut voivat
kuitenkin itse antaa tälle käsitteelle sisällön. On syytä
pohtia, mitä kansainvälisyys meidän koulussamme tarkoittaa ja
miten juuri me kansainvälistymme. Oulun normaalikoulu on yksi maamme n. 50
Unesco-koulusta. Unesco-koulut ovat sitoutuneet toteuttamaan
opetussuunnitelmassaan Unescon periaatteita, joista tärkeimpiä ovat
kasvattaminen rauhaan, suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja vastuuseen ympäristöstä
sekä kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Näille
periaatteille rakentuu arkipäivän kansainvälisyyskasvatus myös
Oulun normaalikoulun yläasteella ja lukiossa, unohtamatta kuitenkaan
ajankohtaisia pyrkimyksiä kuten esimerkiksi eurooppalaista yhteistyötä.
Tämä näkyy sekä koulun kurssitarjonnassa että muussa työssä.
Vieraita
ja opintomatkoja
Koulussamme on jo perinteitä oppilasvaihtona
tapahtuvasta yhteistyöstä Saksaan useammankin koulun kanssa.
Lokakuussa 1997 viime vuoden Eurooppa-kurssilaiset saivat n. 20 vierasta
Leverkusenista ja yläasteen 9 C luokka teki vastavierailun viimekeväisten
Bielefeldin Laborschulen vieraidensa luokse. Ystävyys syveni molemmin
puolin ja meidän oppilaillamme Saksan tuntemus kasvoi. Yksityiskodissa
asuminen ja tavallisessa perheessä eläminen ovat erinomaisia
kokemuksia nuoren ihmisen elämässä. Bielefeldin Laborschulen
kanssa Comenius-yhteistyö jatkuu vielä tämän vuoden ja
toukokuussa saamme uudet vieraat Ouluun. Lukion Irish Studies kurssilaiset ovat
olleet sähköpostitse yhteydessä Mount Anville Secondary Schoolin
oppilaisiin ja vierailevat toukokuussa opintomatkallaan siellä. Lukion Från
vikingar till Victoria kurssilaisia kävi kolmen päivän
opintomatkalla Upsalassa ja Tukholmassa tammikuussa.
Kummien
toimintaa ja avustuksia
Lukuvuonna 1997-1998 olemme jatkaneet jo
kolmatta vuotta yhteistyötä Tarton Maarja Koolin harjaantumiskoulun
kanssa. Meiltä oli neljä 9. luokan oppilasta viikon mittaisella työelämään
tutustumisjaksolla Tartossa. Samalla matkalla veimme koulumme kansainvälisyysryhmän
lahjoituksena 3000 mk käytettäväksi koulun fysioterapeuttisten
laitteiden täydentämiseen. Neljälle Virossa olleelle oppilaalle
ja yhdelle opettajalle tämä jakso merkitsi uuteen kulttuuriympäristöön
tutustumisen lisäksi puhuttelevaa kokemusta vammaisten lasten arkipäivässä.
Tätä TET:in työmuotoa on tarkoitus jatkaa edelleen ja etsiä
siihen lisää ulottuvuuksia esimerkiksi saamalla yhteyttä johonkin
tartolaiseen yläastetta vastaavaan kouluun.
Muita aikaisempia
kummikouluja ei tänä vuonna ole tuettu. Kummitoiminnassa on yritetty
hakeutua toiminnalliseen ja henkilökohtaisempaan suuntaan, mikä
toteutui Suomi 80 tapahtumapäivien ohjelmassa. Yhdeksännen luokan
tekstiilityön ryhmien oppilaat valmistivat Punaisen Ristin kaavoilla
vaatteita lapsille, ja ne toimitettiin Tansaniaan paikallisten
terveydenhoitajien valitsemille vähävaraisille lapsille Iteten ja
Lupatan kylässä erään koulumme opettajan matkan yhteydessä.
Kehitysmaiden ja erityisesti Afrikan hädänalaisten auttaminen tuli
tutuksi 8. luokkien oppilaille ja muutamille 7. ja 9. luokan ryhmille sekä
opettajille, kun Rauhankasvatusinstituutin entinen pääsihteeri Helena
Kekkonen esitteli avustuskohteita koululla 27.1. Hänen vierailunsa antoi
opettajille virikkeen sitoutua omana ryhmänä Etelä-Afrikan
katulasten koulutusprojektin tukemiseen vuoden ajan. Myös oppilaat ovat
olleet kiinnostuneita samantapaisten kummiryhmien perustamisesta ensi syksystä
lähtien. Helena Kekkonen on lupautunut auttamaan näiden ryhmien käynnistämisessä.
Oppilaat ovat jo aloittaneet kirjeenvaihdon Namibiaan.
Maailmankansalaisia
Oleellinen
osa Unesco-koulu toimintaa meillä on maailmankansalaisen tutkinto. Tänä
vuonna 18 kahdeksasluokkalaista suorittaa tätä tutkintoa. Oman
opettajan lisäksi he ovat saaneet ohjausta Kasvatustieteellisen tiedekunnan
monikulttuurisuuden opiskelijoilta. Marraskuussa 97 oppilaat ja ohjaajat olivat
leirikoulussa Hailuodossa. Mukana oli myös Jussi Honkanen YK-liitosta. Tämän
ryhmän ensimmäiset työt valmistuvat kevään kuluessa.
Aasian
aika ja ihmisoikeuksien juhlavuosi
YK-liitto järjestää
Oulussa keväällä 1998 suuren Aasian aika tapahtumasarjan, jonka
ohjelmassa on monenlaista tarjontaa myös kouluille. Jari Kivistö
ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolta oli 18.3. koululla
kertomassa tapahtumasta. Koulumme 8. luokat sekä muutamat ryhmät 7. ja
9. luokalta ja lukiosta osallistuvat teemaan opiskeluprojekteissaan ja
tutustumalla eri näyttelyihin viikolla 20.
Vuosi 1998 on YK:n
ihmisoikeuksien juhlavuosi. Lukiossa toteutetaan 12.5. ihmisoikeuksien teemapäivä,
johon koko lukio osallistuu. Päivän ohjelmassa on asiantuntijoiden
alustuksia, diaesityksiä Aasian maista, monikulttuurinen kahvila ja
lopuksi työpajatyöskentelyä.
Kansainvälisiä
opettajia
Koulumme onnistui saamaan syyslukukaudeksi 1997 EU:n Lingua
C-ohjelmassa syntyperäisen englanninkielisen David Millardin "apulaisopettajaksi".
Hän oli mukana englannin tunneilla ja piti keskustelutuokioita oppilaille
rinnakkaisopetuksena. Näin oppilaat saivat harjoitella puhumisen taitoa ja
syventää myös tietojaan Englannin ja Irlannin oloista. Myös
opettajat saivat häneltä apua oppimateriaalin valmistelussa
(erityisesti kaksikielisen opetuksen ryhmälle 7 B) sekä saattoivat
parantaa englannin taitoaan keskusteluissa. Kotiin palattuaan David on muistanut
meitä kirjeellä, jonka kaikki voivat lukea norssipressistä.
Tänäkin
vuonna koulussamme on ollut harjoittelemassa ulkomaalaisia opiskelijoita: neljä
opiskelijaa Itävallasta saksan opetuksessa ja yksi venäläinen
englannin opetuksessa.
Kansainvälisyysryhmän opettajille
tekemän kyselyn perusteella kiinnostusta entisten yhteistyökumppaneiden
lisäksi on ainakin muiden Pohjoismaiden, Baltian maiden, Unkarin ja Itä- ja Etelä-Euroopan suuntaan. Ensi vuonna siis on odotettavissa uusia tuulia
kansainvälisyyteen.