[ YKSI PILOTTI | HAASTAVAA JA PALKITSEVAA MATEMATIIKKAA | MEIDÄN JÄRVEMME ]
Oulun normaalikoulu on mukana valtakunnallisessa matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämistyössä. Pilottikouluna olemme tehostaneet ko. aineiden opetusta hankkimalla uusia välineitä, osallistumalla koulutukseen ja kehittämällä ennakkoluulottomasti uusia toimintamuotoja.
Ala-asteelle perustettiin koordinaatioryhmä. Sen tavoitteena on ollut suunnitella ja valvoa ko. aineiden opetussuunnitelmien kehittämisprosessia, henkilöstö-koulutusta sekä materiaalihankintoja. Vuoden 1997 alussa tehtiin mittava välinehankinta tukemaan matematiikan ja luonnontieteiden oppimista. Uutta välineistöä on käytetty mm. opetusharjoittelussa.
Syksyllä 1996 avattiin ala-asteella matematiikan workshop, matikkapaja. Pian sen nimi muutettin erään hauskan väärinkäsityksen seurauksena matikka-apajaksi. Apajalla on ollut esillä viikoittain vaihtuvat päättelytehtävät ja toiminnalliseen oppimiseen perustuvat tehtävät. Kevätluku-kaudella apajalle saatiin tietokoneet, joihin asennettiin uusia matematiikan oppimista tukevia ohjelmia.
Yhtenäistä peruskoulua tavoitellen käynnistyi syksyllä 1996 5-6-luokassa kokeilu, jossa kahdella matematiikan viikkotunnilla on ollut opettajina yhdessä ala-asteen luokanopettaja ja yläasteen aineenopettaja. Kokeilun tavoitteena on ollut eri asteiden opettajien yhteistyön kehittäminen, ala- ja yläasteen oppimistavoitteiden ja -muotojen yhtenäistäminen sekä toiminnallisten opetusmuotojen kehittäminen. Kokeilu on avartanut opettajien näkemyksiä ja muuttanut ala-asteen opetussuunnitelmaa. Oppilaat ovat innostuneita toiminnallisesta matematiikasta ja matematiikan projektitöistä.
TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA JA PROJEKTEJA
Olemme jatkaneet lukuvuonna 94 - 95 aloittamaamme yläasteen matematiikan opetuksen kehittämistä. Peruslähtökohtana kokeilussamme on ollut joustava oppilasryhmittely, jota emme tänä vuonna toiveistamme huolimatta voineet toteuttaa kuin 9ABC luokilla ja 7ABC luokilla yhden kurssin aikana. Näin ollen työmme on 7. ja 8. luokilla painottunut työtapojen ja arviointimenetelmien kehittämiseen.
Tänä lukuvuonna olemme erityisesti pyrkineet kehittämään toiminnallisia opetusmuotoja uusien käsitteiden opiskelussa. Toiminnallisemman opetuksen on osittain mahdollistanut LUMA- projekti, jonka ansiosta olemme pystyneet hankkimaan koululle välineitä matematiikan opetuksen havainnollistamiseen.
Jokaisen yläasteen matematiikan kurssin aikana on pyritty tekemään ainakin yksi projektityö, itsenäinen työ tai tutkimustehtävä. 7 - luokkalaiset ovat tutkineet esimerkiksi kolmioiden ja nelikulmioiden piirejä ja pinta-aloja sekä todennäköisyyksiä. Geometrian kurssin lopuksi tehtiin 8. luokalla lopputyö, jonka aiheena oli litran mehupakkauksen suunnittelu ja valmistus. Pakkauksen muodon oppilas sai valita itse. 9-luokkalaisten mieleen on parhaiten jäänyt trigonometrian harjoitustyö, jossa käytettiin trigonometriaa korkeuden tai tilavuuden määrityksessä.
UUTTA MYÖS ARVIOINTIIN
Uudistuneet työtavat tuovat mukanaan myös uusia arviointi-menetelmiä. Kaikki projektityöt on arvioitu ja niistä saatu arvosana on osaltaan vaikuttanut kurssi-arvosanaan. Yhdeksännen luokan viimeisen matematiikan kurssin aikana ei pidetty lainkaan kurssikoetta, vaan kurssiarvosana muodostui projektitöiden, itsenäisen työn ja näytetehtävien perusteella.
OPPILAIDEN MIELIPITEITÄ KEHITTÄMISHANKKEISTA
Kyselimme viimeisen matematiikan kurssin aikana 9 ABC: n oppilailta mielipiteitä muunmuassa ryhmittelystä, opettajan vaihtumisesta ja yleensäkin matematiikan opiskelusta yläasteella.
Lähes kaikki oppilaat olivat sitä mieltä, että joustava ryhmittely on ollut hyvä asia. Oppilaat eivät kuitenkaan aina päässeet haluamaansa ryhmään. Oppilailla saattoi olla ryhmiä koskevia ennakkoluuloja, kuten Hanne Rautio toteaa: Olen aina ollut ihan tyytyväinen. Paitsi kerran oli hirveää joutua I - ryhmään, mutta siellä olikin ylihauskaa.
Projektitöitä ja itsenäisiä töitä oli jonkun mielestä tehty yläasteen aikana aivan liian paljon, kun taas jotkut pitivät useimpia projekteja mukavina ja mielenkiintoisina.
Opettajan sydäntä lämmittivät erityisesti seuraavat matematiikan opiskelua yläasteella koskevat mielipiteet: - Matematiikan opiskelu on ollut haastavaa ja aika ajoin palkitsevaa. Pääosin olen oppinut asiat ja päässyt tavoitteeseeni.( Malena Kukkonen) - Kivempaa kuin moni muu aine. Tämä vaihtelu on hyvästä. Kaikki projektit ovat olleet kivoja.( Teemu Tokola)
Koulumme vieressä oleva Kuivasjärvi on läheisyydestään huolimatta peittynyt ranta-risukon taakse. Oppilaat ja opettajat ovat kiertäneet kolkkoa pihaa ja vain harvat ovat astuneet metsän puolelle. Koulutyössä näitä omia luonnonvaroja on hyödynnetty varsin vähän.
RANTA KUNTOON
Elokuussa 1996 kansainvälisyystiimin Unesco-ryhmä päätti ryhtyä toteuttamaan monina vuosina suunniteltua ranta-alueen kunnostusta. Omasta lähiympäristöstä huolehtiminen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on yksi Suomen Unesco-koulujen tärkeimmistä periaatteista. Hankkeen suunnittelu ja toteutus annettiin yhdeksäsluokkalaisten tehtäväksi. Jokaisesta luokasta valittiin kaksi yhteysoppilasta tiedottamaan tapahtumien kulusta muille oppilaille.
Alkuvaiheessa oppilaat ja hankkeessa mukana olevat opettajat kokosivat ideat ja eri oppiaineiden tarpeet. Tarkistimme rannan omistussuhteet ja kutsuimme kasvitieteellisen puutarhan amanuenssi Ritva Hiltusen kertomaan maisemoinnista ja ympäristö-rakentamisesta. Maisemoinnissa on huomioitava luonnon moni-muotoisuus ja esteettiset arvot sekä ranta-alueen tarjoamat mahdollisuudet.
MEIDÄN KOULUN OMA PIKSELI
Kevään kuluessa rönsyilevät ideat konkretisoituivat ja päätimme, että tänä keväänä rantaa raivataan, rakennetaan nuotiopaikka ja erotetaan luonnontieteiden Globe-hankkeeseen tarvittiva tutkimusalue, ns. pikseli. Yhdeksänsien luokkien ekonomian ryhmä näki paljon vaivaa hankkiessaan rannan kunnostajille "Meidän järvemme" -paidat ja sponsorit. Perinteinen norssipäivä pidettiin tällä kertaa järven rannalla ja monissa oppiaineissa paneuduttiin kevään aikana järvi- ja vesiteemaan.
"Meidän järvemme" -ajattelu ei pysähdy tähän kevääseen, vaan hanketta päätettiin jatkaa tulevina vuosina. Tekemistä riittää: rantaan on ajateltu rakentaa laituri ja opintopolku, hankkia vene ja istuttaa joitakin uusia kasveja. Unesco-tiimi toivoo, että Kuivajärvestä ja sen rannasta tulisi vähitellen luonteva oppimis- ja virkistymispaikka meille kaikille.