Kehityskertomuksia

[ ALA-ASTEEN KEHITTÄMISTOIMINTOJA | MATEMATIIKAN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN YLÄASTEELLA | OULUN NORMAALIKOULU JA TIETOTEKNIIKKA | KOTI- JA KOULU-YHDISTYS | MUSIIKILLINEN ILMAISU | NORSSILAISEN TIEDEKURSSIT| ALA-ASTEEN OPETUSHARJOITTELU | FILOSOFIAN OPISKELU ALA-ASTEELLA ]

ALA-ASTEEN KEHITTÄMISTOIMINTOJA JA -TAPAHTUMIA

Opetussuunnitelmatyö on edennyt arvioinnin kehittämiseen. Lukuvuoden aikana on työryhmissä pohdittu mm. arvioinnin lähtökohtia, taustalla olevia arvoja ja käsityksiä, arvioinnin tunnusmerkkejä, periaatteita ja menetelmiä. Lisäksi työryhmissä on laadittu luokka-asteittain yhtenevät todistusten kaavat.

Monipuolinen pedagoginen tutkimus- ja kehittämistyö on jatkunut edellisten vuosien tapaan. Painotteiset luokat, Montessoriluokka, englanninkielinen projektimuotoinen opetus, ympäristö kasvatuksen ja tutkivan oppimisen projektit sekä valinnaiskurssit ovat saaneet jatkuvasti innovatiivisia muotoja ja suuntauksia. Uusimpia kehittämishankkeita kuvataan seuraavissa kappaleissa.

Luokaton esi- ja alkuopetus

Luokattoman esi- ja alkuopetuksen kehittämisprojekti on jatkunut. Esikoululaiset, ensi- ja toisluokkalaiset ovat työskennelleet joko yhdessä suurryhmässä tai eri periaattein muodostetuissa pienryhmissä. Toiminnan yhtenä lähtökohtana on ollut vireä ja tiivis yhteistyö lähiympäristön päiväkotien kanssa. Kokemuksia on hyödynnetty mm. koulun, päiväkotien ja opettajankoulutuslaitoksen edustajista koostuneen työryhmän esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmatyössä. Lisäksi myönteiset kokemukset ovat johtaneet uusiin kehittelyideoihin.

Lukemaan oppimisen kokeilu

1C-luokassa on opeteltu lukemista ja kirjoittamista LPP-menetelmän avulla. Lukemaan puheen perusteella oppiminen antaa lapselle kokonaisvaltaisen kuvan suomen kielestä. LPP-menetelmällä opettamisessa korostuu sekä yhteisöllinen että yksilöllisesti etenevä lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen. Tehtyjen havaintojen mukaan oppilaiden kielen ilmaisukyky, erilaisten tekstien tuottaminen ja yhteistoiminnalliset taidot ovat selvästi kehittyneet.

Maahanmuuttajalasten opetus

Koulussamme on yli 30 maahanmuuttajalasta 11 eri kansallisuudesta. Maahanmuuttajalasten opetus on vaatinut jatkuvaa suomi vieraana kielenä -opetuksen kehittämistä, oppimateriaalin suunnittelua ja kehittelyä sekä erilaisten opetusjärjestelyiden kokeilemista erityisopettajien ja luokanopettajien yhteistyönä.

Kulttuuritapahtumat

Oulun normaalikoulun ala-asteen toiminta UNESCO-kouluna yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen kanssa on jatkunut vireänä. Kansainvälistyminen, kulttuurien kohtaaminen ja monikulttuurisuus on rikastuttanut koulun jokapäiväistä elämää. Ala-asteella ja opettajankoulutuslaitoksella vietettiin YK:n julistamaa suvaitsevaisuuspäivää 12.10.1995. Päivä aloitettiin ulkona kynttilöiden valossa yhteisellä päivänavauksella, jossa esiintyi koulun eri kansallisuuksia ja kieliä edustavia lapsia. Tämän jälkeen luokilla oli mahdollisuus osallistua mm. erilaisiin toimintapajoihin sekä koululla että opettajankoulutuslaitoksella. Päivä päättyi Stella-klovnin esitykseen.

Syyslukukaudella suomalais-ugrilaisen kulttuuriprojektin aikana luokat tutustuivat suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuriin historian, luonnontiedon, musiikin, tanssin, taiteen ja mytologian välityksellä. Erityisesti Marin tasavalta Venäjällä tuli tutuksi marilaisten vierailijoiden käydessä koululla. Kaksi viikkoa kestänyt projekti huipentui opettajankoulutuslaitoksen ensimmä isen vuosikurssin opiskelijoiden taito- ja taideaineiden integroivien opintojen yhteydessä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintapäivään. Työpajojen teemana oli karhu myyttisenä hahmona suomalais-ugrilaisessa kansanperinteessä ja tämän päivän kulttuurissa. Pajoissa tutustuttiin vanhoihin shamanistisiin uskomuksiin ja taikoihin, valmistettiin naamioita, maagisia koruja ja erilaisia esineitä nahasta, luusta, puusta ja muista luonnon materiaaleista. Lisä ksi oli draama- ja tanhuesityksiä sekä yhteiset karhunpeijaat.

Kevätlukukaudella toteutui Eurooppa-teema, jonka aikana luokissa tutustuttiin eurooppalaisiin kulttuureihin. Tässä yhteydessä järjestettiin näyttelyitä, pienimuotoisia musiikki- ym. esityksiä , tietoiskuja ja satutuokioita. Ruokalassa tutustuttiin tanskalaiseen, ranskalaiseen, espanjalaiseen ja venäläiseen ruokailukulttuuriin.

Suomalaiseen kulttuuriin liittyviä kansallisia juhla- ja merkkipäiviä on vietetty lähinnä luokkakohtaisesti. Perinteisen Kalevala-juhlan sijaan vietettiin suomalaisen kulttuurin päivänä talvijuhlaa, jonka teemana oli lumi, jää ja talven riennot. Tapahtuma rakentui pääosin oppilaiden omille tuotoksille: luovan ilmaisun ja draaman keinoin syntyneille runoille, sävellyksille, näytelmille ja videoesityksille. Myös perinteisiä aiheeseen liittyviä laulu- ja soittoesityksiä nähtiin.

Yhteydet ystävyyskouluihin ovat jatkuneet. Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun kuusi opettajaa vierailivat koululla kevätlukukaudella. Vierailun aikana sovittiin monipuolisen ja tiiviin yhteistyön tavoitteista ja toimintamuodoista. Pyrkimyksenä on kehittää erilaisia viestintätaitoja, oppilas- ja opettajavaihtoa, koulutus- ja tutkimustyötä sekä muita yhteisiä tapahtumia.

Käytännön kehitysyhteistyötä on harjoitettu edelleen muutamien Tansanian ja Sambian koulujen kanssa. Yhteistoiminta on toteutunut mm. kirkon lähetystyöntekijöiden ja paikallisten koulujen opettajien välityksellä. Koulun lahjoittamaa materiaaliapua on hyödynnetty mm. Tansanian syrjäkylien opettajien koulutuksessa, esikouluissa ja kouluissa. Oppikirjamateriaalia on lahjoitettu myös Karjalan, Eestin ja Kyproksen kouluihin, joihin opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat ovat tehneet opinto- ja opetusharjoittelumatkoja.

Ulkomaalaiset vierailijat ovat elävöittäneet koulun arkipäivää. Syksyllä kertoivat intialaistyttö Amuli sekä suomalainen Intiassa hyväntekeväisyystyötä harrastava Tuulikki Teppo Intian kulttuurista ja elämästä. Keväällä eestiläinen lapsista ja nuorista koostuva musiikkiorkesteri konsertoi koulun oppilaille ja henkilökunnalle.

Muita koulun yhteisiä tapahtumia

Syyslukukaudella 22.9.1995 vietettiin syysseikkailupäivää, jonka teemana oli luonnossa selviytyminen yllättävien tapahtumien aikana. Toiminnallisen luonnon ympäristön kautta pyrittiin edistämään oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä sekä ihmisen ja luonnon yhteyden merkityksen arvostamista. Pyrkimyksenä oli yhdessä toisia kannustaen ja toisiin luottaen vastuullisesti löytää ratkaisuja ja toimintatapoja erilaisissa ongelmatilanteissa. Yksilöllisiä ja yhteistyötaitoja harjoitettiin ja opittiin kanootti- ja souturetkellä, "vuorikiipeilyssä", erilaisten esteiden ylityksessä, kiipeily- ja köysisilloilla, pelastustehtävissä, viestityksessä jne. Kevätlukukaudella 24.2.1996 puolestaan vietettiin perinteistä hiihtopäivää. Päivä alkoi Kuivasjärven jäällä aamujumpalla, minkä jälkeen käynnistyi sekä aikuisten että lasten murtomaahiihdon kilpa- ja retkisarjat. Hiihdon jälkeen oli mahdollisuus osallistua mäenlaskuun Norssikummulla tai toimintoihin soluissa. Päivän päätteeksi oli juhlasalissa palkintojenjakotilaisuus.

MATEMATIIKAN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN YLÄASTEELLA

Eija Kumpulainen ja Pirkko Kuusjärvi

Jatkoimme 7DEF ja 8ABC luokilla vuotta aikaisemmin aloittamaamme matematiikan opetuksen kehittämistä. Tavoitteenamme on koko ajan ollut motivaation ja harrastuneisuuden kasvattaminen, työ skentelytottumusten parantaminen sekä vastuun siirtäminen pienin askelin oppilaalle itselleen. Olemme pyrkineet tarjoamaan sekä huonommat perustiedot omaaville että lahjakkaille oppilaille mielekästä tehtävää.

Peruslähtökohtana kokeilussa on joustava oppilasryhmittely, jossa kolmen luokan oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään lähtö tasotestien ja oppilaiden omien valintojen perusteella. Ryhmittely suoritetaan erikseen jokaista kurssia varten. Eri ryhmissä työtavat ja tehtävät vaihtelevat ryhmän oppilaiden kykyjen ja toivomusten mukaisesti.

7. luokalla on painotettu tänä vuonna erityisesti projekti- ja tutkimustehtävien tekemistä sekä niiden raportointia. Tällä tavalla pyrimme totuttamaan oppilaat pitkäjänteiseen työskentelyyn ja vastuun ottamiseen omasta opiskelustaan.

8. luokalla on painottunut itsenäinen työskentely. Jokaisen kurssin aikana on tehty itsenäinen opinnäytetyö. Potenssi- ja polynomilaskennan kurssilla oppilaat tekivät potenssisääntövihon itsenäisesti koulutuntien ulkopuolella. Geometrian kurssilla oppilaat opiskelivat osan kurssista itsenäisesti lähdekirjoja käyttäen. Viimeisellä yhtälöitä ja verrannollisuutta käsittelevällä kurssilla opinnäytetyön tekeminen on tätä kirjoitettaessa vielä kesken.

Uudet työtavat tuovat mukanaan myös uudenlaisia arviointimenetelmiä. Useimpien kurssien aikana oppilaan tekemät tehtävät ja työt on koottu kurssikansioon. Kansion arviointiin ovat osallistuneet opettajan lisäksi oppilas itse, luokkatoverit ja vanhemmat. Kurssikansio otetaan huomioon kurssiarvosanaa annettaessa.

9. luokan viimeisen matematiikan kurssin aikana on otettu huomioon oppilaan jatko-opintosuunnitelmat. 9 BCD luokilla oppilaat on ryhmitelty uudelleen oppilaiden omien toivomusten mukaisesti.

OULUN NORMAALIKOULU JA TIETOTEKNIIKKA

Mika Ruikka

Oulun normaalikoulun tietotekninen valmius on hyvä. Yläasteen ja lukion puolella on n. 70 mikrotietokonetta ja ala-asteella n. 40. Yhteensä 72 mikroa oli keväällä 96 liitettynä TCP/IP-yhteydellä , joka mahdollistaa internetin palveluiden käytön.

Oppilailla on käytössä kolme tietokoneluokkaa, joista yksi on varustettu 10:llä pentium-tasoisella mikrolla. Toinen on pääasiallisesti yläasteen käytössä, ja sisältää 11 kpl 486-tasoista mikroa. Kaikissa näissä koneissa on Windows95-käyttöjärjestelmä. Kolmas luokka sisältää yhteensä 11 eritasoisista Macintosh-mikroa. Lisäksi käytössä on tehokas linux-järjestelmällä toimiva palvelin, johon oppilailla on mahdollisuus saada käyttöoikeuksia.

Oppilaat käyttävät palvelimen ohjelmista lähinnä sähköpostia ja IRC-keskustelukanavaa. Jotkut oppilaat ovat rakentaneet myös oman www-kotisivunsa. Lisäksi palvelimella toimii koulun www-palvelut ja niitä ollaan nopeasti kehittämässä. Visioissa on erilaisten avointen oppimisympäristöjen kehittäminen. Palvelimen ja luokkien ylläpidosta on huolehdittu pitkälle tiimityönä. Tiimiin ovat oppilaista kuuluneet aktiivisesti Markku Hentilä, Martti Mela ja Antti Palsola. Kiitokset heille ansiokkaasta työstä vuoden aikana.

KOTI- JA KOULUYHDISTYS

Antti Auer, puheenjohtaja

Lukukaudella 95-96 Oulun Normaalikoulun Koti- ja kouluyhdistys jatkoi toimintaansa tuttuun tapaan. Edellisvuoden tapaan pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan koulun toimintaan ja parantamaan oppilaiden viihtyvyyttä. Syksyn ja kevään aikana yhdistys pyrki kokoontumaan säännöllisesti noin kerran kuukaudessa sekä ala- että yläasteen puolella. Merkittävimmistä syksyn toiminnasta mainittakoon tutustumisilta, opetustoiminnan kysely sekä jalkapallomaalit. Alkusyksystä järjestettiin entiseen tapaan 0-1 luokkien oppilaiden vanhemmille runsaan suosion saavuttanut tutustumisilta, jossa koulun toimintaa esiteltiin eri rastipisteillä opettajien esitellessä opetustyötä ja tiloja. Ala-asteelle tehtiin jalkapallomaalit, jotka ovatkin olleet kovassa käytössä. Syksyllä aloitettiin myös liikuntakerho, mutta sen toiminta jouduttiin perumaan järjestelyongelmien takia. Syksyllä suunnittelimme vanhemmille suunnatun kyselyn opetuksen tasosta, jonka tuloksia tullaan käyttämään opetussuunnitelman teossa.

Kevään toiminnassa merkittävimmät tapahtumat ovat olleet yläasteen keskustelutilaisuudet ja pihatalkoot. Kevätkaudella olemme olleet järjestämässä nuorisokulttuurin keskustelutilaisuutta ylä asteella. Avustimme myös ala-asteen hiihtopäivän järjestelyissä. Kevät sitten päätettiin järjestämällä pihatalkoot maaliverkkojen, labyrintin ja palloheittotelineen rakentamiseksi. Toiminnan rahoittamiseksi olemme eri tilaisuuksissa myyneet pullaa, kahvia ja makkaroita.

Toiminnassa aktiivisia vanhempia ovat olleet mm. Antti Auer, Raija Kuha, Eeva Hujala-Huttunen, Eija Kalaja, Hilkka Pistemaa, Liisa Saukkola, Mirja Turtiainen, Kaarina Kemppainen, Jaana Kylmä nen, Aarno Rundelin, Kari Koskinen, Auli Sevon-Niemikorpi, Mervi Uusimäki, Riitta Tanskanen, Anna-Liisa Swartz ja Risto Taskila sekä opettajista Eila Karppinen.

MUSIIKILLINEN ILMAISU

SOVELTAVAA MUSIIKIN OPISKELUA PROJEKTILUONTEISESTI LUKIOSSA
Paula Westerlund

Musiikillisesta ilmaisusta kiinnostuneet lukiomme oppilaat ovat voineet harjoittaa musiikillisia taitojaan ja toteuttaa itseään laulajina, soittajina ja kuorolaisina lukuvuoden aikana useissa projekteissa. Ohjelmiston valintaan ovat oppilaat voineet itse osallistua. Ohjaajana on toiminut Paula Westerlund.

Syyslukukauden projekteja olivat L2:n vanhempainillan 10.10.-95 kahvitilaisuuden musiikkiohjelmasta huolehtiminen, musiikkinumerot Unicef-päivän juhlassa 12.10.-95 sekä adventtikirkon 8.12.-95 musiikista vastaaminen.

Kevätlukukaudella valmistettiin koulumme oppilaille laskiaispäivän konsertti 20.2.-96. Lauluryhmä taustasoittajineen esiintyi myös edustaen ansiokkaasti lukiotamme Rotuaarin lavalla Elävän musiikin päivänä 25.4.-96. Kevätlukukauden viimeisinä projekteina olivat Kevätkirkon musiikin valmistaminen sekä ohjelmanumerot Lukion lakkiaisjuhlassa.

NORSSILAISEN TIEDEKURSSIT

Pirkko Kuusjärvi, Kari-Pekka Lapinoja ja Matti Ojakoski

"Oulun normaalikoulun lukio on erityisesti tieteisiin keskittynyt lukio, mikä ainakin osaksi johtuu sen sijainnista Oulun yliopiston läheisyydessä. Tämä näkyy mm. koulussamme järjestetyissä tiedekursseissa, jotka ovat yhteistyötä lukion ja yliopiston välillä.", kertoo lukion ensimmäisen luokan opiskelija Sari Vavuli kokemuksenaan tiedekursseista.

Edellisenä vuonna aloitettua kolmivuotista tiedekurssikokeilua on jatkettu ja laajennettu myös lukion 2. luokille. Ohjaajina ovat toimineet Eija Kumpulainen, Pirkko Kuusjärvi, Kari-Pekka Lapinoja, Harri Lehtola, Hellevi Matala-aho, Ritva Mäkelä, Matti Ojakoski, Antero Tenhunen, Juhani Vaskuri. Tieteellisinä asiantuntijoina ovat aihetta tutkineet apul. prof. Tapio Keranto ja assistentti Ari Sutinen.

NTK 1
Seuraavassa lukion ykkösluokkalaisten näkemyksiä tiedekurssi 1:stä:

"Opiskelijapaneeli opetti paljon yliopisto-opiskelijan elämästä. Samalla sai työtä tehdessä harjoitusta raporttimuotoisesta kirjoittamisesta. Yliopistovierailu tarjosi mahdollisuuden tutustua eri laitosten toimintaan. Tieteellisen tutkimuksen vaiheet antoi tietoa tieteen ominaisuuksista ja tutkimuksen tekemisestä. Tieteen etiikka perehdytti tieteen tekemisessä esiintyviin moraaliongelmiin. Esseetä kirjoittaessa sai tietoa keinohedelmöityksestä. Tieteen lajit perehdytti tieteen lajien eroavaisuuksiin ja antoi hyödyllistä käytännön tietoa. Tieteen lajien muodostama kokonaisuus hahmottui paremmin. Tieteellisen tekstin avaus tarjosi uusia keinoja tieteelliseen tekstiin perehtymiseksi… Pro gradu -raportti oli haastava, koska teksti oli englanninkielinen. Siinä sai paljon hyödyllistä tietoa lopputyön tekemisestä." (Mikko Tuomi)

"Ennakkoluuloni tätä tiedekurssia kohtaan olivat melkoiset. Ajattelin sen olevan jotain sellaista, mistä ei ikinä voi päästä läpi. Yllätys oli sitten suuri, kun huomasin olleeni aivan väärässä. Vaikka työmäärä on valtavan suuri, on tästä hyötyäkin. On valtava etu, kun nyt jo tietää, minkälaista opiskelu on yliopistossa… Se, että oppii tekemään raportteja, esseitä ja tiivistelmiä juuri tieteellisistä artikkeleista, poistaa ennakkoluuloja meistä oppilaista tiedettä kohtaan. Ennen minua ei juurikaan ole kiinnostanut lukea Tiede 2000-lehteä tai muita tiedelehtiä. Nyt kun niitä joutui lukemaan tavallaan pakon edestä, niistä löytyi mielenkiintoisia juttuja ja mielenkiinto lehtiä kohtaan kasvoi. Varmasti tulevaisuudessa niitä lukee ihan vapaaehtoisestikin." (Saara Päkkilä)

"Kurssin pitämisajankohdat olivat myös hankalia, päivän viimeisimmät tunnit ovat raskaimpia. Tämän huomasi myös opettajista… Kurssi oli myös siinä mielessä vaativa, että minä ainakaan en oikeastaan koskaan ole ollut tällaisten tiedeasioitten kanssa tekemisissä, niin sitten pitäisi osata kirjoittaa joku kriittinen vastine tai essee tieteen etiikasta." (Terhi Vesterelve)

NTK 2

Kurssilla on perehdytty tarkemmin tieteen tekemiseen käytännössä. Opiskelijat ovat itse valinneet tutkimusaiheet, joista he ovat tehneet tutkimuksen lukuvuoden aikana. Tutkimusaiheiden kirjo on ulottunut EMUsta Einsteinin kautta kuolemanjälkeiseen elämään. Tutkimustyön ohella on käyty tutustumassa yliopiston seminaarityöskentelyyn ja väitöstilaisuuksiin. Opiskelijoiden valmiit työt on käsitelty seminaareissa, joissa on opeteltu mm. opponoinnin tekniikkaa ja kriittistä argumentointia.

Opiskelijat löysivät tutkimusaiheensa melko vaivattomasti ja jo edellisenä vuonna opitut tiedonhankintataidot johdattivat useimmat helposti tiedon lähteille. Toisaalta työpareille ei tahtonut löytyä yhteistä työskentelyaikaa, koska luokattomassa lukiossa jokaisella on oma lukujärjestys. Jatkossa on suunniteltava paremmin, miten vaativa tutkielman tekeminen ja itsenäinen työskentely saadaan sovitetuksi yhteen.

ALA-ASTEEN OPETUSHARJOITTELU

Pekka Saravesi

Luokanopettajakoulutuksen opetusharjoittelu jakaantuu moduuliharjoitteluun ja syventävään harjoitteluun. Syventävään harjoitteluun kuuluva opiskelija- ja luokkakohtainen vapaus muodostaa yksilöllinen harjoittelukokonaisuus on koettu pääsääntöisesti tarkoituksenmukaiseksi. Sekä opiskelijat että ohjaajat ovat olleet järjestelyihin tyytyväisiä.

Uudistunut opetusharjoittelu on vakiintumassa. Tähän saakka tapahtuneet jatkuvat muutokset ovat tehneet mahdollisimman luotettavan uudistuksen arvioinnin vaikeaksi. Päättyneen lukuvuoden harjoittelusuunnitelma ja -järjestelyt ovat olleet sellaiset, että ne pyritään säilyttämään ja vain niiden yksityiskohtia hiotaan. Tällä menettelyllä selvitetään uudistuksen tuloksellisuus. Lukuvuoden aikana koettiin ensimmäisen kerran, mitä merkitsee, kun luovutaan vuosikurssiajattelusta ja tilalle tulee harjoittelujaksoihin ilmoittautuminen. Kaikissa syventävän harjoittelun jaksoissa oli laskennallista määrää vähemmän harjoittelijoita, joissakin jaksoissa vain muutamia. Tästä johtuen on odotettavissa lähivuosina harjoittelijamäärien kasvu.

Aineenopettajakoulutukseen kuuluu laajuudeltaan vaatimaton "ohjattu ala-asteeseen tutustuminen" -jakso, joka tällä kertaa ajoittui kevätlukukaudelle. Koska haluttiin löytää jotain uutta, toteutettiin runsaan 30 matemaattisten aineiden ja biologian opiskelijan kanssa mielenkiintoinen ja onnistunut kokeilu. Tavanomaisten kuuntelujen ja niitä seuranneiden keskustelujen sijaan opiskelijat ilmoittautuivat kiinnostuksensa mukaan ala-asteen valinnaiskursseihin. Valinnaiskurssitarjontaa rikastutettiin juuri sellaisilla kursseilla, joihin opiskelijat osoittivat kiinnostusta. Kurssikohtainen opiskelijamäärä vaihteli kolmesta kymmeneen. Opiskelijat osallistuivat aktiivisesti kurssin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tuntimäärät ylittivät reilusti jaksolle asetetut vähimmäismäärät. Työskentelyssään opiskelijat osoittivat aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja innovatiivisuutta. Opiskelijoille annettiin erillinen todistus onnistuneesta osallistumisestaan. Kokeilulla hankittu myönteinen kokemus on tarkoituksenmukaista hyödyntää seuraavalla kerralla. Tarjoamalla opiskelijoille ala-asteen valinnaiskursseja tai selkeästi teemoitettuja jaksoja saadaan "ohjattu tutustuminen" luontevaksi omakohtaiseksi elämykseksi, joka rikastuttaa paitsi opiskelijan ammatillista kasvua myös koulun työskentelyä. Samalla kehitetään ala- ja yläasteen välistä yhteistyötä, siirrytään askel kohti joustavia opettajakelpoisuuksia ja valmistaudutaan tulevien koululakien mahdollisesti edellyttämiin olosuhteisiin.

Filosofian opiskelu ala-asteella

Hannu Juuso

Oulun normaalikoulun ala-asteella on käynnistynyt filosofian opiskelu useissa luokissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole perinteinen ns. akateeminen filosofian opetus.

Oppilaat käyttävät lukemistoina filosofisia lastenkirjoja, joiden pohjalta ”tehdään filosofiaa” so. filosofoidaan. Tällaisessa sokraattisessa dialogissa ei kuitenkaan ole kysymys filosofian yksinkertaistamisesta. Pyrkimyksenä on opettaa lapsille itsearvostusta ja hyvää ajattelua kehittämällä heidän tutkimus- , päättely- ja käsitteenmuodostustaitoja sekä kriittisiä valmiuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi:

1) herkkyys ihmetellä ja kyseenalaista sekä vaatia perusteita
2) argumentaatiotaidot
3)kyky tunnistaa, soveltaa ja muotoilla niitä periaatteita ja kriteereitä, jotkä määrittävät arvostelukykyämme ja joiden perusteella teemme päätöksiä
4) kyky eritellä asioita
5) kyky pohtia erilaisia näkemyksiä ja maailmankatsomuksia
6) kyky tunnistaa erilaisiin ilmiöihin liittyviä suhteita
7) kyky älylliseen rehellisyyteen ja toisten kuuntelemiseen

Filosofian opiskelu ei rajoitu vain tiettyihin oppitunteihin, vaan se yhdistyy luontevasti myös muihin oppiaineisiin. Edellä mainittuja seikkoja tarvitaan niissä kaikissa. Koska filosofian eri osa-alueet mahdollistavat lisäksi kunkin käsiteltävänä olevan asian tarkastelun myös tietyistä filosofisista näkökulmista, pyritään filosofia myös tästä syystä integroitamaan koko opetussuunnitelmaan.